Etelähaaveilua

I’m dreaming of a life with no regrets

I’m dreaming of a sun that never sets..

Siinä biisi, jonka voitte laittaa taustalle syventämään fiilistä, kun uppoudumme mun haaveisiin :) Vaikka osaan ihan hurjan paljon arvostaa Suomessa erinäisiä hyvin toimivia asioita, oon aina sanonu ettei mun ois pitäny syntyä tänne. Täällä on liian pimeää ja kylmää mulle, tarvitsen aurinkoa ja lämpöä :) Oon aina ollut hulluna etelään ja haaveillut asuvani jossain lämpimässä ja aurinkoisessa maassa, joten nyt hypätään erinäisten netistä poimittujen kuvien mukana ihanaan haavemaailmaan, jossa kaikki on mahdollista, kuten..

..lenkkeily rannalla auringon noustessa tai laskiessa taustalla, meren kohistessa vieressä ja laineiden lipuessa lähemmäksi ja taas kauemmaksi pehmeällä ja vaalealla hiekalla..

 

 Kuva täältä

..aamupalan nauttiminen omalla parvekkeella kera auringonsäteiden ja upeiden merimaisemien. Samalla voi pysähtyä hetkeksi fiilistelemään sitä, miten onnellinen onkaan kun voi asua näin ihanassa paikassa..

 

 Kuvat täältä ja täältä

..ruokailu kotoisilla terasseilla pienissä ravintoloissa, joita on yksi toistaan suloisempia vierivieressä pienten kujien varrella..

 

 Kuva täältä

..oleminen vaaleiden kivitalojen, pienten kujien ja puisten ikkunansuojien (onko niille joku oma sana? :D) ympäröimänä. What a sight for sore eyes!

 

Kuvat täältä ja täältä

..se ah-niin-rakas lämpö, jonka tuntee ihollaan. Tunnetteko sen? Kun ei tarvitse hukuttaa itseään ziljoonaan vaatekerrokseen tai Michelin man –toppavaatteisiin, vaan pelkkä kaunis kesämekko riittää.. Uih! Rannalla tarkenee löhöillä, saa pelleillä hienon valkoisen hiekan kanssa, kaikkialla näkyy värikkäitä vaatteita.. ja mukana on tietysti paras ystävämme aurinko! Se, joka pelastaa huonoimmankin päivän, piristää ja saa hyvälle tuulelle <3

Kuvat täältä ja täältä

..pulahtaminen upeaan turkoosiin mereen vilvoittelemaan paahtavan auringon alla. Taivas.

 

Kuva täältä

Kivana bonuksena silmille upeat maisemat, palmut, vaaleahiekkaiset rannat ja häikäisevän kauniit auringonlaskut..

 

Kuva täältä

Oon aina miettiny, että jos johonkin etelän maahan pitäis sais muuttaa, niin mihin muuttaisin? Olen kerta toisensa jälkeen päätynyt Espanjaan. Suurimpana syynä on ollut kieli, sillä olen opiskellut sitä hieman, ja tuntuisi turvalliselta muuttaa maahan jossa ymmärtää edes jotain sekä puheesta että teksteistä. Ja onhan se kieli ihan pirun kaunis, ihan sama mitä sanoo, niin hyvältä kuulostaa! Olihan se yksi biisikin tosi suosittu, vaikka siinä laulettiin vaan mustasta paidasta: Tengo la camisa negra.. ;) Haluaisin myös oppia hieman avoimemmaksi ihmiseksi, sillä on niin perisuomalainen, että tarvitsen sen oman tilani, n. 1 m säteeltään.. Typerää ;) Voi toki olla, että piankin kyllästyisi siihen niiden mañana mañana –mentaliteettiin, mutta toisaalta ehkäpä sitä itsekin oppisi ottamaan vähän rennommin, eikä olisi aina suorittamassa kaikkea hiki hatussa?

Loppurentoutuksena toimii Beyoncén ja Alejandro Fernándezin Amor gitano :) Aurinkoista päivää kaikille!