16.3.2013

Lauantai-illan fiilistelyä

Minulla on 2 vanhempaa siskoa. Vanhemmalla tarkoitan oikeasti vanhempaa, 12 ja 13 vuotta vanhempia :D En tiedä miksi porukat on päätyneet tällaisen iltatähden luomiseen, ehkä niillä on käynyt äksidentti, en ole tainnut koskaan kysyä kun en vastausta muista ;) Joka tapauksessa, takaisin siskoihin. Olen siis aina katsonut heitä ylöspäin, niin fyysisesti kuin henkisestikin, he ovat aivan mahtavia tyyppejä.

Asuin pienenä hyvin pienessä kylässä, jossa ei juuri koskaan tapahtunut oikein mitään. Oikein passeli paikka teinille siis ;) Näin jälkeenpäin en voisi olla kiitollisempi, että olen kasvanut juuri tuohon aikaan (teini-ikä turvallisella 90-luvulla) ja juuri tuossa paikassa, joka oli vielä teini-ikäni aikaan oikein turvallinen ja rauhallinen kyläpahanen. Mutta tietenkään siinä vaiheessa, kun olet 15 v (no, nykyään varmaan 12v... *vetäisee kukkahatun päähänsä*), ei tuollaisessa paikassa asuminen oikein tunnu siltä ykkösvaihtoehdolta. Puolen tunnin ajomatkan päässä on kuitenkin yksi suhteellisen suuri kaupunki, ja tietysti siskoni jossain vaiheessa muuttivat pois kotoa ja siirtyivät tuohon kyseiseen kaupunkiin asumaan ja opiskelemaan. Toinen siskoni muutti poikaystävänsä perässä pian pois, mutta toinen jäi vielä asumaan edesmenneen pappani asuntoon.

Uskotteko, kun sanon, että MIKÄÄN ei ollut tuolloin parempaa, kuin se, kun pääsi siskon luokse yökylään? Se oli niiin mahtavaa. Huumorintajumme on aina mennyt yksiin ikäerosta huolimatta, joten juttua (hauskaa sellaista) riitti. Asunto sijaitsi aivan kaupungin keskustassa, mikä oli huikea ero siihen kyläpahasen omakotitaloon. Rappukäytävät ja kaikki, niin eksoottista ;) Shoppailimme, kuten aikuiset tekevät (ei, sellaista ei voinut harrastaa siinä kyläpahasessa missä asuin), söimme kaikkea hyvää, kävimme leffassa, sain IRTOKARKKIA (en muista myytiinkö niitäkään siinä kyläpahasessa, ei ainakaan lähikaupassamme :D) ja illalla sain nukahtaa KERROSSÄNKYYN (kotona oli vain tylsä tavallinen sänky) ja SÄLEKAIHDINTEN luomiin valon ja varjon leikkeihin (kotona oli vain tylsät ikkunan eteen vedettävät rullaverhot, jotka peittivät kaiken valon - paitsi jos keksivät yhtäkkiä pompahtaa takas ylös ja lähes saada aikaan sydärin pelokkaalle teinille..). Edes sanat ei riitä kuvaamaan miten mahtavaa tuo kaikki oli, ja fiilistelen sitä kaikkea edelleen ihan kybällä, vaikka nykyään asun itse tuossa kyseisessä kaupungissa, melko lähellä keskustaa ja asunnossa, jossa joka ikkunassa on sälekaihtimet ;) Käyn leffassa ja syön irttareita ja shoppailen, ihan niinkuin tuolloinkin, mutta ei se enää tunnu samalta, yhtä HIENOLTA.

Tämä on pelkkää ajatusten vuodatusta, btw. Sen kummempaa punaista lankaa ei ole tulossa :D Tänään on vain pitkästä aikaa ilta, jolloin olen saanut laittautua oikein ajan kanssa iltaa varten. Suunnitella vaatteet, laittaa naaman nätiksi, hiukset hyvin, juoda kuoharia, myöhemmin kaverit tulossa hakemaan luokseen ja siitä vielä myöhemmin baariin. Saan olla aikuinen, ihan niinkuin siskoni olivat aina kun olin pieni :) Tällaista en koskaan päässyt harrastamaan siskoni/siskojeni kanssa, mutta luulen, että olen pienenä nähnyt heidän tekevän tätä niin monesti, että olen kehittänyt tätä hommaa kohtaan samankaltaisen fiksaation kuin mikä minulla on tuota yötä kaupungissa sälekaihdinten kanssa kohtaan. Jotenkin ainakin alitajuntaan tulee tällaisina iltoina mieleen siskot ja heidän "aikuinen elämänsä", kun minä taas olen vielä pieni, enkä voi vastaavaa harrastaa. Ja se odotus.. Se, kun "Minä joskus Itse saan tehdä tuota, ai että tulen nauttimaan". Ja niin nautinkin. Niin hölmöltä kuin se kuulostaa, nautin tästä todella paljon. Jos olisin humalassa, voisin jopa liikuttua siitä, miten paljon tästä nautin, mutta vielä ei olla siinä tilanteessa ;)

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille muille fiilistelijöille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti